Olen Ella. Olen aikaisemminkin kirjoittanut heppa aiheista/painotteista blogia, mutta kiinnostuksen lopahti aika pian. En myöskään osannut tällöin sitä kirjoittaa, en sano että osaisin nytkään, mutta koittakaa kestää.
Näin tähän alkuun voisin kertoa hieman itsestäni. Olen siis Helsinkiläinen kohta 19 vuotta täyttävä tyttö, joka muutti Rautalammille ratsastuslukion perässä. Kävin lukion ensimmäisen vuoden Helsingissä (Helsingin uusi yhteiskoulu) mutta sanotaanko näin että elämäni paras valinta oli maiseman muutos. En nyt takoita mitään pientä maiseman muutosta, vaan erittäin isoa. Tai no, iso se oli minulle... Kun Helsinkiläinen tyttö joka on asunut koko elämänsä kaupungin hälinässä muuttaa pois kotoa Pohjois-Savoon, on kulttuuri shokkikin aika iso. Minä tosin itse sopeuduin Rautalammille todella hyvin, sillä olen ala-asteen ollut alle 100 oppilaan koulussa, joten tämä lammin pikku koulu sopii minulle parhaiten. Isoissa, monen sadan oppilaan kouluissa en ole ikinä pärjännyt, se tuli ilmi lukion ensimmäisenä vuotena huikassa.(HUYK=helsingin uusi yhteiskoulu) Josta päästäänkin siihen aiheeseen miten tämän tekstin otsikko liittyy tähän.
Huikassa minulta lähti vähän kaikki käsistä. Pukeutumistyylistäni ja hiusten väristäkin näki muutokseni, Rupesin tekemään tyhmiä asioita joista en ole ylpeä ja toivoisin voivani unohtaa nämä tapahtumat. Nyt kun jälkeen päin tätä vuotta muistelee, oli vuosi opettavainen siinä mielessä että tulipahan ala-ikäisenä hölmöiltyä, eikä täysi-ikäisenä. Sillä seuraukset ovat pahemmat. Alkoholin käyttö oli huipssaan, rupesin polttamaan tupakkaa, tulin poliisi kyydeillä kotiin ja ehkä suurin häpeän aiheeni ja tyhmin tekoni, aloin satuttamaan itseäni. Joka johti sitten useiden paniikkikohtausten saamiseen. Nyt vasta ymmärrän kuinka kamala olin vanhemmilleni. En edes tiedä mikä minuun meni sinä vuonna.
Mutta nyt kaikki on hyvin, enkä riehu enään kuin uhmaikäinen kakara, joka olin huikassa. Opiskelen nyt kolmatta vuotta lukiossa ja toista vuotta lammin lukiossa. Minulla on ihania ystäviä ja olen kaikin puolin ollut maiseman vaihdon jälkeen iloisempi, positiivisempi ja varmastikin muita kohtaan mukavampi.
Omilleni muuttaminen kasvatti minua paljon ja osaan ottaa vastuun elämästäni.
Ainoa asia joka huikassa ollusta vuodesta jäi minuun oli parisuhde "kammo". Tai no tarkemmin sanottuna minä jaksoin yhtä miestä maksimissaan sen 1-2 kuukautta. Kunnes yhtenä nimeä mainitsemattomana iltana päätimme lähteä viereiseen kylään (Suonenjoki) lähimpään Night Clubiin. Siinä olin ihan hyvissä kuoseissa kunnes mies X (jonka seurassa olin) huomasi erään kaverinsa Mikan joka juuri tuli tänne baariin, (Carneval) ja pyysi hänet meidän pöytään istumaan. Samantien kun näin Mikan jokin vain loksahti paikalleen. Mies X jäi samantien sivuun. Näimme muutaman kerran uudestaan samassa baarissa, kunnes rupesin Snäppäämään Mikalle. Näimme tupakan verran josta päädyimme Rautalammille juomaan Mikan ja yhden ystäväni kanssa.
Tästä alkoi meidän "Rakkaustarinamme". Olemme nyt onnellisesti ollut 8 kuukautta yhdessä. Oli aika nopea heippa Mies X. Vaikka vähän ilkeältä ja karulta se kuullostaakin. Tästä alkoi uusi onnellinen
elämäni.
xoxo, EllaMariErika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti